Eerikkilä odottaa taas ensi viikolla eli pitää saada edellinen jakso tänne 😀 Haluan kuitenkin kirjoittaa jotain lähijaksoista koulutusta myöhemmin pohtiville. Ja toki itsellekin muistoksi. Tosiaan tässä koulutuksen edetessä en pidä tätä enää yhtään niin ”helppona” kuin alussa: onhan nämä lähijaksot aika raskaita niin fyysisesti kuin uuden oppimisenkin kannalta. Nyt on kuitenkin tullut sellainen ahaa-elämys ja ”oma juttu” ehkä vielä löytyy 😀
Ensimmäinen päivä meni elämysliikunnan parissa. Otin valinnaisaineeksi liikunta- ja ohjelmapalvelut, koska olen kiinnostunut luontoliikuttamisesta ja pienempien yritysten TYKY-päivistä. Olen tosiaan myös aktiivisesti mukana Turun Yrittäjien toiminnassa ja pienet ja pk-yritykset ovat lähellä sydäntäni. Nyt esimmäsienä päivä keksimme leikkejä ja saimme testailla niiden toimivuutta. Osa toimi ja osa ei… Liian kilpailuhenkiseksi kun homma ei saa mennä 😀 Oli hyvä huomata tämä ihan käytännössä.
Ilta oli synkkä ja myrskyinen mutta toki aantouintia oli tarjolla. Eerikkilä on ihana paikka! Suosittelenkin tätä lämpimästi sporttilomien viettoon 🙂
Yleensä meitä ei vapaa-ajalla hemmotella mutta tällä kertaa me tulevat elämysliikkuttajat olimme tulleet koululle päivää aiemmin ja seuraavana aamuna oli omaa aikaa! Nukuimme normaalia pidempään ja lähdin kämppikseni Tiian kanssa lenkille. Olin varautunut Turun jäätilanteen mukaan tavallisilla polkutossuilla, joten juoksusta ei tullut mitään, täällä polut olivat vielä umpijäässä. Nautimme sitten upeasta säästä lähimetsässä kävellen.
Ja sitten olikin rentoiltu jo tarpeeksi, edessä oli kahden päivän mittainen vesiliikunnan ohjaajakoulutus. Fyysisesti erittäin rankka mutta myös todella mielenkiintoinen! Perinteinen vesijumppa ei ole minun juttuni mutta vesijuoksu ja vesitreeni… Mieluusti teen näitä asiakkaideni kanssa.
Viimeinen päivä olikin sitten vähemmän raskas fyysisesti mutta aivot joutuivat hommiin senkin edestä! Opettajana huikea MIka Pihlman ja aiheena liikuntavammat.
Olen ollut myös kiinnostunut anatomiasta ja liikkeestä, siksi hieman ”salaa” hainkin hierojakoulukseen. Pääsin oppisopimuksella Turun Hieronta-Akatemiaan, jossa Pihlmankin on opettajana. Nyt onkin sitten edessä tiukkaa opiskelua kohti hierojan ammattitutkintoa. Sen suoritettuani minusta tulee koulutettu hieroja. Jipii! Ja mikä parasta: tämä koulu on ihan naapurissa! Täytyy myöntää, että siinä suhteessa LATin/ Eerikkilän loppuminen on helpotus.
Mielenkiintoista on lukea näitä postauksiasi liikunnan ammattitutkinnosta.Onko teidän liikunnan ammattitutkinnon opiskelijoista moni alan vaihtaja vai onko paljon sellaisia, jotka ovat jo liikunta-alalla olleet pitkäänkin? Vaaditaanko kouluun liikunnan osalta monilahjakkuutta vai riittääkö, että on liikunnallinen ja kiinnostunut alasta?
Itse mietin myös liikunnan ammattitutkintoa sekä urheiluhierojan ammattitutkintoa myös. Tuleeko sinusta urheiluhieroja? Opiskeletko sitä etänä/viikonloppuisin viikonloppuisin? Ainakin täällä pääkaupunkiseudulla on mahdollista tehdä hierojan/urheiluhierojan ammattitutkinto viikonloppuopintoina, sopii näin paremmin työssäkäyvälle. 😉
Sori kirjoitusvirheet: viikonloppuisin viikonloppuisin. 😀
Kun itse pyrin, riitti kiinnostus. Jonkinlaista pohjakuntoa kyllä suosittelisin, että jaksaa opiskelun ? Eli lahjakkuus ei tarvitse olla! Kuulin, että nyt näiden koulutusmuutosten takia tarvittaisiin jatkossa työssäoppimispaikka. Hyvä ja huono juttu: itse en olisi silloin kouluun päässyt.
Hyvin erilaisia olemme: fyssari, hieroja, ryhmäliikunnanohjaajia ja useampi alanvaihtaja. Muutama opiskelee nyt hierojiksi.
Hierojakoutukseni on klassinen hieroja mutta opettelemme myös urheiluhierontaa ja suoritan sen sitten vielä erikseen. Meillä sai valita aamuryhmän (2x viikko 9-12) tai iltaryhmän (2x viikko 17-20), itse olen aamuryhmässä. Tällä hetkellä viikonloput ja illat on sen verran varattuja, että etsin aamuryhmää. Hyvä kun on vaihtoehtoja!
Suosittelen kyllä jos ala kiinnostaa! Motivaatiota täytyy kyllä olla melkoisesti, sen verran raskasta ja aikaa vievää tämä kuitenkin on ?
Kiitos tosi paljon vastauksesta. Pohjakunnosta ja motivaatiosta ei kyllä itsellä jäisi kiinni, sen verran paljon liikun viikoittain ja liikunta on ollut elämäntapa ja rakkain harrastukseni jo lapsuudesta saakka. Olen kuullut tutun tutulta, joka on opiskellut liikunnan at:n, että kotitehtäviä on paljon ja opiskelupäivät urheiluopistolla tiiviitä. Lähinnä mietin myös sitä, että mihin tuosta työllistyy? Itse olen siitä onnekkaassa asemassa, että voisin hyvin yhdistää nykyisen työni ja liikunnan at:n ja ja pysyä nykyisessä työpaikassakin, mutta ilmeisesti moni (kuten sinäkin?) alkaa tuon koulutuksen jälkeen yrittäjiksi? Riippuen tietysti mitä valinnaisia tutkinnon osia valitsee… Ja tuo hierojan tutkinto kyllä sopii hienosti tuohon liikunnan ammattitutkintoon.
Juu, yrittäjiksi varmaan aika suuri osa. Osa on jo päässyt töihin kuntosaleille, varmaan sitäkin toki moni tekee laskulla. Meillä oli valittavissa vapaaehtoiseksi aineeksi joko yrittäjyys tai ohjelmapalvelut, itse tosiaan tuohon ohjelmapalveluihin lähdin. Yrittäjä kun jo olen ja yrittäjille suunnattu myynnin ammattitutkinto jo pohjalla 😀
Oikeastaan tämä antaa hyvän pohjaloulutuksen alalle. Lisäksi joitain itseä kiinnostavia kursseja ja voi tehdä mitä vain ?
Kiitos näistä kattavista vastauksista. Ehkä minäkin laitan paperit johonkin urheiluopistoon… 🙂